soeren-jespersen - Kalaalinngorsaaneq suli

Kalaalinngorsaaneq suli

Inuiaqatigiit inuit Kalaallit Nunaani najugallit eqqarsartarput sooq kalaalinngorsaaneq ingerlanneqassasoq ulluinnarni kalaallisut oqaluttut amerlareermata oqaatsivullu navianartorsiorunanngimmata, kisiat…

Kalaalinngorsaaniaraanni suli tassa allanngugassat annerusutut taaneqarsinnaasut inikkallarlugit ilanngutat allaaserisami uani atuarneqarsinnaapput, taamalu allannguutissatut siunnersuutaasinnaasut.

Imak paasineqassanngilaq oqaatsit qallunaatuut malersorneqartut, imatut paasineqassaaq inatsisinik eqqornerusumik atuititsiniarneq anguniarneqarmat, taamalu inuiaqatigiit amerlanersaat tulluarsarniarlugit nunaminnut ulluinnarnilu oqilisaanneqarnissaat isummersuutigalugu siunnersuutigineqarmat, allakkiaq partiit atugarinagit sanaajuvoq.

Kalaallit Nunaani inatsisit ilaat allaqqavoq, oqaatsit atugarineqartussatut pingaarnertut atugarineqartussat tassaapput: Kalaallisut oqaatsit.
( In Greenland is 1. priority language : Greenlandic ) Sinneri tulliuttut sorliunersut eqqartorneqarsinnaasarmat, maanna matumunnga isummersuut eqqartuilaarneq aningaasartuutit siunnersuutillu allannguutaasinnaasut atualaarsinnaavatit.

Oqallisissiatut taaneqarsinnaasoq allakkiaq siunnersuutinik imalik taamalu eqqartorneqartut nassuiaasersornerinik imalik, kisitsisitigut immikkoortiterneri tassaapput 1. Paasititsissutit, 2. Aningaasartuutit, 3. Siunnersuutitut ilanngutat.

Pingaaruteqarmat eqqartuiniaraanni taagugassat eqqartorluarnissaat taamalu allannguutigineqarsinnaasutut siunnersuutit taputtarnissaat pingaartunullu ilaalluinnartartut aningaasartuutit aamma taputtarnissaat.

Paasititsissutit.

1. Iliniartuuneq, ulluinnarni pisiniarfiit, pisortaqarfiunngitsuni suliffeqarfiit, isiginnaagassiat, nutaarsiassaqartitsiviit, qallunaat oqaasaannut nutserinerpassuit, politikkimi anguniagallit allarpassuillu ulluinnarni oqaatsit siullertut atorneqartussat atugarinngilaat.

Paasititsiuniutitut taasinnaasat annertunersaat ulluinnarni taamaaginnartussatut isigineqartut annertupput, taamaammat illuinnaasiortumik eqqarsartaraanni akerliuneq annertooq pisinnaalluni, oqimaaqatigiissumilli eqqarsaraanni paasineqarluarsinnaasut.

1.1 Iliniartuuneq

Ulluinnarni kalaallisuinnaq oqaasilinnik angajoqqaallit atugarisartagaat meeqqat atuarfii, iliniartoqarfiit ingerlariaqqiffiit, iliniartoqarfinni, iliniarfinni qaffasinnerusuni suli tassa qallunaat oqaasaat annertuallaamik atugarineqarput.

Uani maluginiagassaq tassaavoq allaat meeqqerivinni meeraaqqerivinnilu tassa aamma qallunaat oqaasaat atorneqarpallaarmata.

Ulluinnarni iliniartut iluminni Kalaallit oqaasaat atorlugit imminnut paasititsiniutinik oqaluuttarput, angerlaraangamillu eqqaminni kikkut tamarmik kalaallisut oqaluttuupput, iliniarnerminnili atortui qallunaatuinnaq allaqqallutik.

1.2 Ulluinnarni pisiniarfiit

Pisiniarfiit neriniartarfiillu amerlasuut kalaallisuinnaq oqaasillit pisiniarfigisartagaat nunani allamiunit pisiniartitsisullit, tamakkua amerlavallaarput uani eqqaaneqarsinnaapput Thai oqasaannik atuisut aammalu Danish.

Ulluinnarni amigaatigisamik pisiniartilluni nunani allamiutut oqalunniaasaarluni allarluinnarnik atugassaanngitsunik pisisoornikkut kinguneqartartut, taamalu nerisassanik noqqaasoortarneq nererusunngisanik atugaavallaarpoq.

1.3 Pisortaqarfiunngitsuni suliffeqarfiit

Suliffeqarfinni amerlanngitsunik sulisulinni, amerlasuuni qallunaat oqaasaat atugarineqarpallaarput, taamalu takkussuutilernikuupput nunani allanit oqaatsit uani aamma eqqaaqqissinnaavagut thailand-miut.

1.4 Isiginnaagassiat

Isiginnaagassiat 99,99% qallunaatut allagartalersukkat, isiginnaartartut Kalaallit Nunaani kalaallisut ulluinnarni oqaluttut 89% malinnaavigineq sapigaat annertuallaarput.

KNR TV eqqaagaanni oqaasertatut allagartalersukkat isiginnaagassiat tamarmik qallunaatuinnaq oqaasillit atugassaat amerlavallaartut.

Isiginnaagassianik atorniartarfiit tamarluinnarmik tuniniagaat qallunaatut allagartalersukkanik tuniniaasut, tuluttunut nuunneqarsinnaagaluartut atugaavallaartoq tassaavoq qallunaatut allagartalersukkat isiginngikkaanni ulluinnarni kalaallisut oqaluttuulluni kalaallisulluunniit allaqqasut paasinanngitsutut nalilerneqartalersimanerat.

1.5 Nutaarsiassaqartitsiviit

Ingasammik Internet atorlugu nutaarsiassaqartitsiviit nunatsinnut attuumasutut nalunaarsoqqasut qallunaatuinnaq allattoqqasut amerlavallaalersimapput, taamalu qallunaatut oqaatsit aallaavigalugit paasititsiniutit nutaarsiassallu kalaallisuumut nutsipalaaginnakkat amerlavallaarput.

Kalaallisuumut nutsipalaaginnakkat ilaatigut nutsernerliorneratigut tusarliunniakkap allarluinnarmik nipeqalertarneranik kinguneqakkajuttarpoq.

1.6 Politikkimi anguniagallit

Politikkimi ingerlatsisut qallunaatuinnaq oqaluttut amerlavallaalersimapput, inatsisartut oqallittut tusarnaaraanni qallunaanngorsaaneq annertuvallaarpoq, kommune-ni qinigaasimasut amerlasuut qallunaatuinnaq oqaluttut amerlavallaarput.

1.7 Qallunaatuumut nutserinerpassuit

Nunami Kalaallit Nunaani siullertut oqaatsit qarsutiinnarlugit nunarsuarmiut amerlanerpassuit paasineq sapigaannut nutserinerit ingerlanneqartartut annertuallaalersimasut nunanit allanit qaallunaaniunngitsoq tikkuarneqartalerpoq, ulluinnarnilu kalaallisuinnaq oqaasillit tikkuartortarsimasaat qangaaniilli qallunaanik aqunneqarnerup ipitittagai annertuallaarput, taamalu tassa pisortat aningaasaataat atorlugit qallunaatuumut nutserinerit akissaajaatit annersarilersimavaat.

1.8 Allat taaneqarsinnaasut

Inuiaqatigiit kalaallit nunaminni kalaallisut ulluinnarni oqaluttut tassaalersimapput ”second rank” inissisimavigigaat Oqaatsillu qallunaatut oqaatsit tassaallutik suli nunatsinni paasititsiniutitut arlaatigullu oqaatsit atugarineqartartut, nunani (not in Danish Country) allamiut paasineq sapigaat nunaqavissullu kalaallisut oqaluttut atorusussallugit kajungerinngisaat.

Pisortaqarfinnilu sulissagaanni annertunerpaatigut qallunaatut oqalussinnaaneq piginnaasaqarfigalugu allattariasornermik piginnaasaqarnissaq piumasaqaataavallaarluni, kalaallisullu oqaluttuuneq siunniunneqarpiarani amerlasuutigullu piumasaqaataasarani.

Aningaasartuutit.

Paasititsiniutit amerlasuut assigiinngitsullu naapertorlugit paasinarsisimavoq aningaasatigut aamma tassa ukiumut Kalaallit Nunaat atuivallaartarsimasoq oqaatsit nunarsuarmiunut tulluanngitsut Kalaallit Nunaani atugarineqarmata.

2. Aningaasaqarneq eqqaagaanni aningaasartuutit assigiinngitsut taaneqalaarsinnaasut tassaapput, iliniagaqarluni kalaallisut oqalunngitsut aningaasartuutaaneri, pisortaqarfinni nutserinerit qallunaatuumut annertuallaarpoq, inatsisartuni nutserineq qallunaatuumut annertuallaarpoq, pisortat tapertagaani tusagassiutini qallunaatuumut nutserineq akissaajaataavallaarpoq.

Ukiumut aningaasartuutit qallunaatuumut nutseriinnarneq eqqaagaanni Kalaallit Nunaata ukiumut kaaviiaartsitaat annertuallaat atorneqartarput oqaatsit nunarsuarmiut allat paasineq sapigaannut aningaasartuutigineqartarmata, tassalu qallunaatuumut nutserineq pisortatigoortut iluanni annertuallaartoq.

2.1 Iliniagaqarfinni

Atuakkat qallunaatut allattorsimasut, atortut amerlasuut qallunaatut nassuiaatillit, iliniartitsisut qallunaatuinnaq oqaluttut, iliniartullu qallunaatuinnaq oqaluttut tassaalersimapput ulluinnarni aningaasartuutit Kalaallit Nunaata aningaasartuutigilersimasaat.

2.2 Pisortaqarfinni suliffeqarfiit

Kommune-qarfiit tassaalersimapput qallunaatuumut nutserinermut aningaasartuutit annerpaat ilaat, sulisut amerlavallaartut qallunaatuinnaq oqaluttut, paasititsiniutit nutsikkat qallunaatut allattukkat aningaasartuutaanerat annertuvoq.

Kommune allaffiisa saniatigut suliffeqarfiit pisortanit akissarsialersukkat tassa aamma amerlavallaanik sulisoqarput oqaatsit siulliutassat atugarinngivillugit inissisimasut, tamannalu akissaajaataammat taperneqartarpoq Namminersornerullutik oqartussanit oqaatsit siullertut inatsisinik sanasimasunit, aningaasalersuisullu annertunerit ilagivaat ulluinnarni kalaallisut oqaatsit atugaralugit inuusut akileraarutiminnik akilersuisut.

2.3 Nutserineq

Nunarsuarmiut paasineq sapigaannut nutserinerit aningaasartuutit annersaat tassaapput qallunaatut oqaatsit, pisortaqarfiit suliaanni iliuusaanni aammalu paasititsiuniutaanni nutsikkat qallunaatuumut annertupput, Kalaallit Nunaannut ukiumut aningaasatigut BNP kaaviaartitanut annertuallaat atorneqartartut.

2.4 Pisortaqarfiit tapertagaat suliffeqarfiit

Tusagassiutit, isumaqatigiissutit allaffissornikkut suliffeqafinnut attuumasut. Ulluinnarni Kalaallit Nunaani nalunaarsorsimasut suliffeqarfiit namminersortut pisortanut isumaqatigiissutaat imatut annertutigilersimapput allaffissornikkut qallunaat oqaasiinut aningaasaliissutit annertuallaartut nutserinerminni atortagaat qaffasippallaarput ersinngitsumik aningaasartuutit annersaralugit.

Tusagassiutit tassaalersimapput qallunaatut allanngikkaanni tusarliineq ajortut kalaallisullu nalunaarsimagaanni nutserlugit qallunaatuumut aningaasartuutaanerisa ukiumut annertuallaarneri.

Iliniartuuniaraanni qallunaatuinnaq oqalukkaanni kalaallit nunaani najugaqarluni akikinnerpaanngorsimavoq iliniakkap naammassinissaanut, ulluinnarnilu kalaallisut oqalukkaanni akisunerulluni piffissaajaataalluni ajornarnerulluni marluvinnik oqaaseqarniarneq, kinguneqartarluni iliniakkat taamaatinnerannit, Kalaallit nunaata akissaajaataanik taaneqalertarneq atugarineqalertarluni.

Nutsigassatigut suliffissat tassaalersimapput aningaasatigut isertitsissagaanni qallunaatuumut nutserisaraanni imminut akilersinnaanerusoq, kalaallisuumullu nutserineq imminut akilersinnaanngitsoq.

Ulluinnarni tassa eqqarsartaaseq marluinnik oqaaseqarneq nunarsuarmiut qallunaajunngitsut paasineq saperluinnagaat atugarineqarpallaarput, inuiaqatigiit Kalaallit Nunaani najugallit akissaajaatigilersimasaat allaat ukiumut kaaviaartsitaminni BNP annertuallaat qallunaat oqaasaannut nutserinernut atortarlugit.

Siunnersuutitut ilanngutat.

Inatsisit allannguutaasinnaasut tassaasinnaapput, imaluunniit atuutereersut malitsinniarnissaat pisariaqartut inatsisini allattorsimasat atortussanngortillugit akuerineqarsimasunik atuutitsiniarnissami tapertaliunneqarsinnaasut.

Iliniagaqarfinni kalaallisuinnaq oqaluttut taperserneruniarlugit iliuuseqarsinnaaneq.

3. Inatsisartuni qallunaatuumut nutserineq, iliniartitsisut allamiut, pisortaqarfinni nutserinerit, pisortat aningaasatigut tapertagaasa paasititsiniaanerat, iliniartut kalaallisut oqaluttut aningaasalersornerat.

Siunnersuutissatut taaneqarsinnaasut ilai tassa inatsisini atugaareeraluarput, ulluinnarnilu qallunaatut oqaatsit taamaaginnartussatut innuttaasut akornani isigineqarmata allanngoruminaassimapput taaqqittarlugit aatsaat takorloorneqartarmata, unalu isuma ”immaqamiuna ila taamaattussaammata inatsisini ilaasut” eqqartorneqarluarsinnaavoq.

3.1 Inatsisartuni nutserineq

Allanngortitassat annersarisinnaavaat inatsisartuni qallunaatuumut nutserineq tuluttut oqaatsinut nuutinneqarnissaat, taamaalilluni nunarsuarmiut Kalaallit Nunaanut malinnaasinnaalernissaat anguniarlugu.

Malinnaanerulertussat tassaassapput Europa-miut, Asia-miut, Tuluttut oqaluttoqarfiit, Russit taamalu nunap inoqqaavi nunarsuarmi tamani ittut.

3.2 Pisortaqarfinni nutserineq

Kommune-nini pisortaqarfinnillu aningaasatigut taperneqartartuni paasititsiunitit qallunaatut nutserneqarnerat tuluttut oqaatsinut taarserneqarnerat.

3.3 Pisortat tapersersugaat

Pisortat aningaasatigut tapertagaat piumaffigineqarnerat nutsikkat qallunaatut oqaatsinut allanngorneqassasut tuluttut oqaatsinut nuutinneqaqqullugit.

3.4 Iliniartut kalaallit

Iliniartuunermusiat killilersornerisigut siunnersuut, tapersiissutinik qaammammut pisartakkanik pisarniaraani kalallit nunaani najugaqaranni misilitseqqaartarneq tassaasinnaavoq ”Character scale” minnerpaaffilernera.

Iliniartunngulernermi misilitsinnermut tapersiut kalaallisut oqaluttariarsornermi allattariarsornermilu misilitsinneq minnerpaaffilerneqarnerani qaammammusianik pisartagaqalerneq. Ima paasillugu ukua angunngikkukkit karakter-inni taava qaammammusiat annaasinnaavatit.

3.5 Iliniarititsisut tuluttut oqaluttut

Nunarsuarmiunut malinnaaniarluni tuluttut oqaatsit pingaaruteqarput, inuiaqatigiillu Kalaallit Nunaani najugallit tamatumunnga karakter misilitsinnermi angusaat qiviaraanni appasippallaarput tuluttut allattariarsorneq oqaluttariaarsornerlu qiviaraanni, iliniarititsisut tuluttuinnaq oqaasillit amigaataasut Kalaallit Nunaani iliniartoqarfinnut ilalersortariaqarput.

Siunnersuutitut allannguutissat tamarmik atuutinneqalertuuppata malinneqarnerulertuuppatalu pioreersut aningaasanik sipaarutissat BNP eqqarsaatigalugu affaat sinnerlugilluunniit sipaarutaasinnaapput, imaluunniit kaaviaartitat Kalaallit Nunaani kaavinnerulissagaluarput, taamalu BNP qaffaqqinnerusinnaalluni.

Allakkiami malersorneqartutut misigisimassasut tupinnarnavianngilaq tassaasut ulluinnarni qallunaatuinnaq oqaluttut Kalaallit Nunaani najugallit, allannguutissatut siunnersuutit malersuiniarnermik tunngaveqanngitsut eqqaaqqissavara Kalaallit Nunaata torernerusumik taamalu aningaasatigut eqaannerusumik ingerlanissaa anguniarneqarmat.

Aammami qallunaat tassaapput tuluit oqaasaannik paasilluarsinnaasut ilaat.